JokaSafe Facebook JokaSafe Instagram JokaSafe Youtube JokaSafe LinkedIn JokaSafe Twitter
  • FI
  • EN
  • RU
  • DE
  • FR
  • ES
  • SE
Jokamuovi Oy - JokaSafe

Blogi

Hienoa kun saa matkustaa!  

Näin moni sanoo minulle, kun kuulee vienti- ja myyntimatkoistani.
Pelkkää lomailuahan se työmatkustaminen tosiaankin on.

Tässä pikku maistiaisia tämän vuoden vientimatkojen glamourista.

Case 1:

"Illalla ehtii sitten syömään! eli 21 tunnin päivä currywurstilla"

Herätys klo 4.00 ja ajo Vaasaan, auto parkkiin ja check-in koneeseen, joka lähti kuudelta. Tukholmaan, siellä pieni odotus ja Münchenin koneeseen, mutta…meneekin ylimääräinen tunti odotellessa koneen lähtöä. ”Tiukalle menee” ajatellen koneessa Rooman lentoa Saksasta. Lopulta laskeudutaan 10 minuuttia ennen Rooman koneen lähtöä. Bussikuljetus vielä koneesta ja bussia ei näy ei kuulu. Viesti kännykkään, sinut on siirretty seuraavaan koneeseen eli 5 tuntia odotusta luvassa.

Kettuuntuneena kentälle, mutta takaisin työmoodiin läppäri auki ja töihin. Sähköpostia, puheluita ja asioita eteenpäin. Hotelliin ilmoittelua, etten ole paikalla vastaanoton ollessa auki. Odotellessa lounaaksi Currywurst-annos kentällä pienellä oluella.

Illalla odottaa vielä vuokra-auto Roomassa kohti Pisaa.

Lopulta iltakoneeseen ja Roomaan, siellä sitten tunti laukun odottelua. Kahdeksalta illalla etsimään vuokra-autoa. No, siellä Fiat upgreidattu bemariksi. Mutta paikalla jossa auton pitäisi olla onkin Alfa Romeo. takaisin vuokraamon tiskille ja kysymään missähän auto mahtaa olla. Vuokraamon kaveri lähtee kulkemaan ympäri parkkihallia napsutellen avaimia. Noh, olisin tietysti voinut itsekin tuon tehdä. Lopulta auto löytyy ja Italian mustaan sateiseen yöhön kohti Pisaa puoli yhdeksän maissa, reilu 300 kilometriä edessä uudella 318-mallilla. Lopulta puolen yön maissa hotellissa, jonka henkilökunta jätti ystävällisesti avaimet jemmaan minulle. Hotellin ovi auki ja avaimilla lukkoon ja nukkumaan. Ajatus, että illalla ehtii syödä ei aivan toteutunut. Noh aamulla aamupalaa sitten. Kevyt 21 tunnin päivä takana currywurstilla…

Aamulla puoli seitsemän aikaan hälytys päällä hotellissa, pilli ulvoo kuin viimeistä päivää. Palohälytys? Vaatteet päälle ja pihalle, muut ei puhu kuin Italiaa ja levittelee käsiään.

Lopulta selviää, että syypää olin minä, ovea ei olisi saanut laittaa avaimella lukkoon, aikaiset lähtijät yrittivät avata oven ja aiheuttivat hälytyksen! Ne yöunista, hieman odotusta, että aamupala aukeaa sähköpostien tsekkaus ja kohti ensimmäistä tapaamista noin 40 km:n päähän…

Case 2.

"Paita sileäksi hotellissa."

Normijuttuja, Aamulla olisi jälleenmyyjän tapaaminen ja paita on tietysti rypistynyt matkalaukussa.
Hotellin mukaan löytyy silitysvarusteet ja niin ne löytyvätkin huoneesta, on silitysrauta ja silityslauta, joka on aika matalaa mallia.
Ainoa paikka jossa voi silittää on huoneen lattialla, tähän saakka yltää johto minibaarin takaa löytyvästä pistorasiasta.

Työergonomiaa parhaimmillaan, mutta paita tulee silitetyksi!

 

 

Juha Lahtinen, vientijohtaja

Myyntimies maailmalla

Uusi työ, uudet tuotteet ja uudet kujeet?

Ei se aivan niin mene. Toki on paljon uutta opittavaa niin tuotteista kuin yrityksestä ja sidosryhmistä, mutta myyntityö itse on työtä; järjestelmällistä työtä ja itse kuvaisinkin tarkemmin, että myyntityö on järjestelmällistä työtä, jota voi kuvata matematiikalla. Mutta ei pelkästään matematiikkaa, pelisilmää tarvitaan paljon. Pitää ymmärtää milloin pitää kuunnella asiakasta ja mitä pitää kysyä, että saa Asiakkaan kertomaan, mitä he oikeasti tarvitsevat ja mitä se saisi maksaa.

Ootko sä istunut tuon saman läppärin ääressä koko 30 vuotta!?

Tämän kuolemattoman lauseen päästi suustaan eräs alakoululainen, joka oli ryhmän mukana tutustumassa yritykseemme viime vuonna. Kysymys oli tarkoitettu äidilleni, Tuulikki Hirvikoskelle, joka on ollut Jokamuovin palveluksessa vuodesta 1979. Hän jäi juuri tämän vuoden tammikuussa eläkkeelle ja hymyili kysyjälle sanoen että ei, ei hän ole istunut koko aikaa tässä. Silloin kun hän aloitti, oli postissa yksi lennätin, jonka kautta sanomat lähetettiin ja asiat kirjoitettiin paperille, koska koneita ei ollut. Hän jatkoi että myöhemmin meillekin tuli telex ja edelleen telefax, mutta siinä vaiheessa kysyjän mielenkiinto oli jo kiinnittynyt johonkin toiseen asiaan.

Hanskatehtailijan blogi

Tämän blogin ajatuksena on kertoa hieman tarkemmin Suomen ainoan muovikäsineitä valmistavan hanskatehtaan arjesta. Pääset kertomusten mukana tehdaskierrokselle, sekä myyntireissuille ja toivottavasti saamme sinulta myös ajatuksia toimintamme ja tuotekehityksemme tueksi. Olen itse miettinyt tämän blogin aloittamista jo viimeisen vuoden ajan, mutta nyt kun saimme joukkoomme uuden vientijohtajan – Lahtisen Juhan – nousi aihe pintaan ja päätimme yhdessä, että alamme kirjoittamaan blogia ajankohtaisista aiheista.